Väriterapiaa

 Tänä syksynä olen erityisesti kaivannut väriä kaupoissa olevan mustan ja harmaan seuraksi. Toiseksi minulla on ollut muutama luuranko kaapissa odottamassa. Kun kutomissuoni alkoi sykkiä, valitettavasti tiesin, että joudun ryhdistymään muutaman kesken jääneen projektin suhteen. Tässä on ensimmäinen sellainen.

Ihastuin jo viime syksynä tähän Novitan Tico-Tico-lankaan ja ostin sitä varmaan kilon villapaitaa varten... Tein kappaleet pääosin neulurilla, mutta viimeistely ja resorien tekeminen jäi. Minun neulurini ei oikein kykene muuhun kuin ainaoikean tekemiseen. Koska en halunnut paitaan vain kapeaa raitaa, olin saanut neronleimauksen tehdä etu- ja takakappaleet soiroina. Ei siinä muuta, mutta niiden ompeleminen yhteen oli ihan kamala urakka ja jouduin tekemään sen kahteen kertaan, kun paita kiersi... No viime talvena tosiaan en sitten tuntenut rakkautta työtä kohtaan ja työ jäi kesken.

Mutta nyt se on valmis. Puuttuvat saumat ommeltu kiinni, resoreita neulottu kaulukseen, helmaan ja hihoihin. Komeuden kaveriksi vielä muutama virkattu ruusu.

Osallistun tällä työllä Amalian askartelun lokakuun haasteeseen, missä piti käyttää jotain väriä mitä ei tavallisesti tule käytettyä. Minulla Keltainen ja Oranssi ovat poikkeukselliset värit omassa vaatetuksessani. Pojallani niitä paljon käytän ja teen nyt vähän yritystä päästä uusille urille...

Mies kysyy, voiko tuollaisella kulkea julkisissa paikoissa :)