Raidallinen villatakki

Lankoina tällä kertaa Schoppel Wollen Cat Print pinkki ja ZauberBall musta-valkoisena. Painoa villatakilla on 577 grammaa. Tuo Cat Print oli lopulta aika räväkkä sävy isona pintana eikä mustavalkoinen toinen raita nyt kokonaisuutta kovin pehmentänyt. Lankana Cat Print oli tasalaatuisempaa kuin Zauberball  ja siinä mielessä mieluisempaa. Zauberballista tein reklamaation, sillä musta osuus langasta oheni erittäin usein ja hyvin hyvin ohueksi. Napsin sitä hieman poiskin, koska raidoittaessa tämä oli helppoa. Valmistaja lähetti minulle korvaukseksi kerän lankaa kotiinkuljetuksella ja aika perusteellisella selvityksellä heidän tuotantoprosesseista. Kuulemma pyrkivät parantamaan laatua uuden menetelmän avulla. Zauberballin jämistä syntyi lapselle villapaita jo aikaisemmin.

Kun olen takkia käyttänyt nyt muutaman päivän alan tottua yhdistelmään. Ehkä kuvittelin sieluni silmissä takista tulevan jotain ihan muuta, mutta tällä mennään! Reunojen ja kauluksen resorin tekeminen kesti käsin pienen ikuisuuden. Tuntui kun työ ei etene lainkaan, kun silmukoita oli kerroksella about 500. Reunan päättelyt aluksi kiristivät pahasti ja päädyin tuplaamaan silmukat viimeisille kierrokselle (lähes 1000!!!) lukuunottamatta kaulan aluetta, missä kavensin silmukat puoleen . Idea toimi vaikka näissä kuvissa kaulalla onkin huivi.

Langan kireys koneessa olisi pitänyt säätää 8 sijaan 7, sillä villatakki oli yllättävän iso vaikka tein sen vakiomallillani ja muuten tein jopa mallitilkun. Ehkä laskin jotenkin rivit ja silmukat alakanttiin? Hihojen pituudesta olisi voinut nipistää muutaman sentin. Soljet ovat taas käytössä tässä neuleessa sillä en tehnyt yhtäkään napinläpeä tai vyötä.

PS. Viimeinen mahdollisuus tänään osallistua Ihana-lehden arvontaan blogissani,