Voiko lapsi kasvaa yhdessä yössä kokoa isommaksi? Kuvittelin mittailevani tätä villapaitaa tasaisesti saajan päällä ja jossain vaiheessa se tuntui ihan kamalan isolta. Nyt muuten ei siltä tunnu, kun paita on vihdoin valmis... Luotetaan siihen, että paita vielä venyy käytössä.
Jälkikasvuni sulatti sydämeni joulukuun alussa. Viereeni tuli suloinen pikkupoika, joka oli juuri kadotanut villapaitansa. "Äiti, voisinko vielä muuttaa joululahjalistaa ja voisitko sä tehdä mulle ohuen villapaidan?" Ei silloin voi olla vihainen enää kadotetusta paidasta. Ei varsinkaan, kun se edellinen oli jo kokoa liian pieni. (Muuten se vuosi sitten postauksessa mainittu 7-veikan villapaita ei vieläkään ole suosikki ja siksi minulle painotettiin sanaa OHUT.)
No koska jälkikasvu tunnetusti oli kadottanut villapaidan, en heti halunnut uhrata työlle eniten aikaa tai hienoimpia lankoja. Päädyin tekemään jämistä työn eli harmaata Kirjopirkkaa ja Regian Fluormanioita kahta sävyä. Fluormaniaa kyllä vieläkin on jäljellä eli saisi varmaan viidet sukat... Hetken mietin, olisinko tehnyt oikein kirjoneuletta yläosaan, mutta sitten muistin mihin kurimukseen paita päätyy koulussa.
Kokeilin tehdä työn käsin saumattomasti ylhäältä alas. Joo, voihan näinkin villapaitoja tehdä, mutta totuus on että neulekoneella tehtynä ja kappaleet neuloen yhteen pääsee nopeammin. Jälkikasvu ei osaa arvostaa saumattomuutta eli seuraava paita kadotettavaksi (joo olen vieläkin käärmeissäni) tehdään koneella. Jätin tosin resorit nyt hihoihin tekemättä eli jos paita muuten syksyllä vielä mahtuu päälle, voin lisätä hihoihin pituutta resoreilla.
Paino: 241gr
Lankaa käytetty 2016 valmistuneihin töihin: 299gr
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti