Keskeneräisten kasa

 Kesällä keräsin kaikki villalangat alakertaan ja täytyy myöntää, että näky ei ole kaunis. Olen varmasti niitä ihmisiä, mitkä syövät silmillään ihania materiaaleja ja sitten aika ei riitä ihan kaikkeen...

Tässäkin kasassa on monta vielä keskeneräistä tuotosta. On harmaa muovikassillinen alpakkalankaa ja keskeneräinen villatakki (viime talvena sain sentään etukappaleet melkein valmiiksi), keskellä on kesällä aloitettuja virkattuja kuusikulmioita villatakkia varten (tästä tulee jotain sangen outoa...). On keskeneräinen ticoticosta tehty lyhyt hame (resori puuttuu ja koristelut). On kaverin tuliaisina tuomaa vironvillaa huivia varten, jne...

Insinöörimäinen ratkaisu ongelmaan on tietysti neulekone kirpparilöytönä. Minullahan on olemassa jo paksulankaneuluri, mutta sen ominasuudet ovat vähän puutteelliset. Sillä on helppo tehdä vain seiskaveikan paksuista lankaa ja tietysti vain sileää neuletta. Ohuen neuleen kanssa on minulla ollut ongelmia, vaikka sekin pitäisi toimia ihan ok laitteella.

Ajatus oikeasti 2-tasokoneesta on kytenyt viime talvena kovasti ja jotain yksilöitä kävin katsomassa. Hinnat olivat vaan satunnaiselle tekijälle liian kovia (500e moottoroitu Passap varmasti olisi ollut ihan hyväkin...). Mutta sitten tuli tämä vastaan. Se oli halpa ja täydellistä varmuutta ei ollut olivat kaikki osat tallessa.

Toki ostohetkellä tutkin ohjekirjoja ja isoa pahvilaatikkoa, mutta eihän sitä koskaan voi olla varma, mitä saa. Ekat kokeet on tehty ja tulokset ovat lupaavia. Perusneule soljuu hyvin ja reikäkorttilaite toimii. Myyjä kyllä mainitsi että laitetta oli joskus ihan huollatettukin. Sain myös alatason paikalleen ja ekat resorisentit tehtyä. Tosin nyt siellä on eka kupru odottamassa selvittelyä :)

 Mutta eiköhän tällä nyt muutama kerä tuhota ja minä saan parit yksinkertaiset neuleet talveksi. Pidetään peukkuja. Laitteessa on kyllä asetuksia ihan hirvittävästi verrattuna aiempaan neuluriin. Pieni kurssi ei olisi pahitteeksi - nyt täytyy lukea ohjekirjasta asetuksia ahkerasti.