TOP 7 neuletyötä

Tämä postaus alkaa olla jo vakio uuden vuoden aluksi! Viime vuonna ennustin, että tekisin paljon tumppuja. Tein sitten lopulta vain yhdet :D Haastoin myös itseni tekemään jotain jokaisesta neulekirjasta, mitä minulla on. Sain aikaiseksi kolme työtä - Neuleiden 4 vuodenaikaa-kirjasta Lemon-neulepaidan, Perinteiset lapaset-kirjasta nappasin kirjoneulelapasiini yhden kuviomallin (tämä lasketaan!!!) ja huivin Nancy Marchantin kirjasta. Rehellisyyden nimissä, pitää tunnustaa että ostin tämän Nancyn kirjan vuoden 2017 aikana. Jatkan haastettani vuodelle 2018, koska kirjoissa on vaikka mitä ihanaa toteutettavaa ja tosiaan muutama uusikin tuli pinoon!

2017 numeroin

• 1 virkattu peitto
• 4 sukat 
• 1 säärystimet
• 1 kirjoneulelapaset
• 2 pipoa
• 4 villapaitaa tai takkia
• 8 huivia

Lankaa tuli kulutettua 6750gr (sisältää 2,3kg virkatun peiton), mikä on hieman enemmän kuin 2016 tein. Uskoakseni lankavarastot pienenivät hieman vuoden aikana, vaikka sorruinkin hallitusti muutaman kerran lankoja ostamaan.

Sukkia tuli tehtyä vähemmän, mutta taas huiveja enemmän kuin vuonna 2016. Neulekone surrasi hieman edellistä vuotta enemmän, mikä selittää myös kasvanutta lankamäärää. Huivien määrää selittää myös junan vaihtuminen lentokoneeseen, johon en voinut suosikkihiilikuitusukkapuikkoja viedä mukanani. 2017 lensin yli 100 kertaa lentokoneella (yli 80 000km) ja junassakin istuin noin 25 000km. Matkustan siis paljon työni takia. Vuosi 2018 pitäisi olla kevyempi matkustamisen suhteen  Nämä ovat niitä kuuluisia viimeisiä sanoja, mutta perhe ei halua että olen ulkomailla niin paljon eikä elämä hotellihuoneessa oli niin hohdokasta.

Ensimmäisestä peittoprojektista ei tullutkaan kammoa virkkaamiseen ja lahjoituslankojen myötä tein yhden uuden peiton lahjaksi uudelle kummitytölleni. Tähän peittoon olen erittäin tyytyväinen värien suhteen - sekalaisista lahjoituslangoista huolimatta kokonaisuus oli ihan tasapainoinen. Toisella kerralla uskoin myös, että työn blokkaaminen säännöllisesti kannattaa.

Yhdet ihanat kirjoneulesukat ja toiset erittäin onnistuneet kirjoneulelapaset. Lapasista oli tulla ikuisuusprojekti, mutta tikuttelin ne lopulta valmiiksi Lapin-reissulla kesällä. Aloitin ne nimittäin jo edellisen vuoden lopussa.

Kunnostauduin tosiaan neulehuivien saralla. Tänä vuonna ystäväni saivat villasukkien sijaan (ennakko) joululahjaksi huivit. Poikeuksellisesti tein jopa 3 huivia (melkein) ohjeesta ja nämä olivat kaikki Stephen Westin huiveja. MysteeriKAL-huivi oli niin psykedeelinen, että se ei pääse tähän postaukseen, mutta nämä kaksi muuta onnistuivat värien suhteen vaikka vähän taktiikkana oli poistaa jämiä ja tylsiä keriä. Toinen on mennyt lahjaksi ja toinen jäänyt itselle. Tosin tuosta suorakaiteenmuotoisesta huivista tuli ISO ja PAKSU, lähinnä hartiahuivi, koska tein sen kaksinkertaisesta langasta. Briosche on yhä ihanaa ja "ennustan" vuodelle 2018 tällä saralla vaikka mitä....

Villatakeista mieluisin oli tämä vaalean turkoosi, hyvin yksinkertainen villatakki. Villatakkinihan ovat yleensä neulekoneella tehtyjä ja käsin viimeisteltyjä ja tämä ei ollut poikkeus. Reunusten iCordit olivat käsin tehtyjä.

Lopuksi vielä Tukuwoolista tehdyt yksinkertaiset säärystimet. Näistä tuli paksut (kaksinkertainen lanka), mutta yllättävän käytännölliset pyöräilyssä sääriä lämmittämään! Vuosien tauon jälkeen olen löytänyt säärystimet ja voin vain ihmetellä miten olen selvinnyt ilman niitä...