Art Journal: Hienoja naisia

Kohopastaa, Kotilieden sivuja, timpan tekstejä, maalikyniä, epäonnistuneita leimauksia (joita on paikattu gelatoksin tehhdyllä reunasävytyksellä + metallivahalla)...

Art Journal: Taloja

Tykkään tästä sivusta. Siitä tuli jotenkin symppis, vaikka onkin hyvin yksinkertainen. Oxide-tausta, hitunen kynää, kohopastaa tähtisapluunan läpi ja timpan tekstit. Me like!

Neulonta: jämät säärystimiksi

Lankalaihis jatkuu ja minulla on pyörinyt nurkissa pari kerää käsinkehrättyä ja kasvivärjättyä lankaa Islannista. Puhdas lampaanvilla vaan on minulle kovin karheaa huivina ja sukissa se ei kestä. Villahousuprojekti oli lupaava tapa ujuttaa erilaisia lankoja samaan työhön ja päätin hyödyntää samaa tekniikkaa vihreisiin säärystimiin. Niissä minua karheus ei haittaa.

Kaikki toki ei mennyt kuin Strömsöössä. Arvioin langankulutuksen ihan vinkuralleen. Kuvittelin, että kaksi palluraa vihreää lankaa riittää hyvin tuon valkoisen Kirjopirkan kanssa säärystimiksi ja olin päässyt toisessa säärystimessä jo yli puolenvälin, kun realismi iski naamalle kuin märkä rätti. Eihän ne riitä mihinkään (toki auttaisi, jos punnitsisi langat eka...). No vihreää lankaa löytyi sekalaisia nöttösiä lisääkin (Zauberballin jämiä, nokkoslangan jämiä, tukuwoolin jämiä ja jopa silkkivillan jämiä). Värimaailma laajeni heti heleästä vihreästä vaaleaan ompun kautta oliiviin ja smaragdiin. Ei ihan sitä, millä aloitimme. Mutta yllättävän hyvä tekniikka tuo kolmen erilaisen langan yhdistäminen. Valkoinen kulki läpi työn ja värierot piilottautuivat meleerauksen kera. Toki lankoja olisi pitänyt kierrättää enemmän työn kuluessa, mutta näinkin selvittiin.  Säärystimiin sopii hyvin tälläinen paksumpi lanka. Sulassa sovussa silkit, merinot, sukkalangat ja karheat villat.

Eli jos mietit vaihtoehtoa kirjoneuleelle jämien tuhoamiseen, tällä tavalla saa hauskaa pintaa.

Paino: 268gr
Vuonna 2018 töihin käytetty lankaa yhteensä: 871 gr

Art Journal: Vihaisia lintuja?

Nämä "miniminitaulut" syntyivät paspiksen roskapaloihin. Reseptinä gelatoksia, väritöntä gessoa, akryylimaalia, sapluuna, valmiit tarratekstit ja timpan tiput...

Neulonta: Minisukat

Olen tehnyt elämäni pienimmät sukat koossa ehkä 18... Ystäväni pyysi pieniä pitsisukkia ja eihän näissä sitten kauaa mennyt. Mallineule on napattu Pirjo Iivosen Unelmien Silmukat-kirjasta, malli on Melodia. Sain näin edettyä myös "tee työ jokaisesta neulekirjastasi"-projektissa. Tuossa kirjassa on kyllä toinenkin malli minkä haluaisin toteuttaa. Lisäksi tämä kuviomalli houkuttelee kokeilemaan myös kaksivärisenä.

Laitan tähän ylös itselleni myös käytetyt silmukat, jotta seuraavia sukkia tehdessä tiedän lisätä niitä oikein (pienet jalat kyllä kasvavat...). Jalkaterässä oli 32 silmukkaa ja pohkeessa 40. Toivotaan, ettei sukista tullut liian pienetkään.

Lankalaihiksen näkökulmasta tämä ei tuonut isoa lovia varastoihini...

Paino: 33gr
Vuonna 2018 töihin käytetty lankaa yhteensä: 603 gr

Art Journal: You are my sunshine

Voisi olla todellakin ekaluokkalaisen kätosestä? Tätä sivua on yritetty pelastaa moneen kertaan. Auringot ja örkki ovat Octopoden leimoja, epätoivoinen päälledoodlaus allekirjoittanutta... Voi kun tätä tehdessä on tullut sotkettua viivoja, tukittua valkoista kynää ja vaivuttua epätoivoon. Julkaisen tämän vain todistaakseni itselleni, että "survottu on läpi".

Olet kiva!

Tausta on taas tehty aikoja sitten, mutta kortti jäi jotenkin valjuksi. Nyt jatkoin sitä laittamalla tuon pöydällä pyörineen kukkasen kaveriksi.

Art journal: Kukka

Tämä kukkanen on tehty kauan kauan sitten gelatoksilla ja valkoisella geelikynällä, mutta vasta nyt se pääsi sivuksi 

Neulonta: Vilukissan villahousut

Vilukissa sai villahousut (kiitokset Millalle kuvista). Normaalisti käytän ihan ohuita Ruskovillan villahousuja, mutta nyt uusi talviharrastukseni on pakottanut minut miettimään varusteitani uudestaan. Mieheni pitää minua ihan kajahtaneena, kun palaan kotiin pyörälenkiltä metsästä hehkuttaen uutta polkua, jonka löysin. Yhdistelmä pyöräilyä ja jäätä/lunta ei kuulu hänen suosikkeihin missään nimessä. Pyörä on aika pitkälle varusteltu haastavia olosuhteita varten (no sellaiset tajunnanräjäyttävät valosoihdut pitää vielä ostaa). Mutta kuljettaja ei ole täysin valmis keliin kuin keliin. Pahimmat pakkaset ovat edessä ja pyöräillessä erityisesti minulla reidet ja takapuoli jäätyvät kerroksista huolimatta. Siispä paksuilla villahousuilla olisi tietty sesonkikysyntä minunkin kaapissani.

Inspiraation lähteenä on tietysti Stephen-setä ja hänen villiksensä. Raidoitus kahdella fingering-paksuisella langalla onnistui kuitenkin yli odotusten, joten alunperin sisäpuoleksi suunniteltu sileäpuoli tuli paraatipuolelle. Lankoina oli sekalainen valikoima lankoja: karkeaa harmaata Pirkkalankaa (lahkeiden pohjalanka lukuunottamatta punaisimpia kohtia), jämiä Kirjopirkkaa/Väinämöistä harmaana, lisää Väiskiä ainakin purppuran värisenä, Lanitum ex Mashinaa useammassa värissä, jne... Minulla oli kaksi eri lankaa kiertämässä lähes koko ajan resoreita lukuunottamatta.

Malli on täysin omasta päästä ja suunniteltu muodokkaalle takapuolelle ja liian pitkille koiville. Saan hämmästellä vain kuvaajan taitoa, koska hän on onnistunut pienentämään minua kovasti kuvissa (livenä villikset ovat valtaiset...). Sovittamalla säännöllisesti pystyin ennustamaan lisäykset ja kavennukset. 

Aloitin nilkoista 60 silmukalla (3mm puikot), resorin jälkeen levensin 80 silmukkaan ja vähän ennen polvia vaihdoin isompiin ehkä 4mm pyöröpuikkoihin sukkapuikoista. Sillä pärjättiin hyvin kunnes reisien levein kohta lähestyi eli tein reisiin levennystä. Yhdistin lahkeet haarakiilalla (olisi voinut olla hitusen pienempikin). Peppu on sen verran iso eli aloitin takapuolen tekemällä ensin lyhennettyjä kerroksia joka toinen kerros takapuolella ja vähän lisäyksiä sivuissa muistaakseni. Sit posotettiin kumpujen yli ja aloitettiin säteittäiset kavennukset. Tein hitusen lyhennettyjä kerroksia alaselkään ennen korkean resorin tekemistä. Sen avulla mun ei tarvinnut säätää niin paljon kavennusten kanssa.

Ja Stephen-sedän brioche-huivikin sopii täydellisesti näihin. Tosin sitä ei kyllä pyörällä sotkuttaessa voi käyttää...

Urakan jälkeen muuten punnitsin lankakekoni - tulos 14.5kg. Tavoite on tänä vuonna saada se alle kymmenen kilon! Se vaatii myös tiukkaa itsehillintää lankashoppailussa.

Paino: 497gr
Vuonna 2018 töihin käytetty lankaa yhteensä: 570 gr

Skeittikortti

Tämä kortti syntyi reseptillä "pöydältä jämiä". Brushotausta ja skeittipoika on tehty aikoja sitten, mutta nyt vasta ne pääsivät korttiin asti.

Art Journal: Tyttö

Minulla on hyllyjen uumenissa useampi vanha kotiliesi, joista saa aivan ihania kuvia. Tämä kuva ei lopulta kaivannut mitään muuta kaverikseen. Tausta on tehty Distress Inkeillä.

Art Journal: Kissarakkautta

Uutta artjournal-rintamalta - leimailua urakalla.  Tein taustan Distress Ozideilla ja ehkä livenä värit ovat vahvemmat. Kaveriksi leimailin taustalle puita ja doodlailin niitä vielä valkoisella kynällä. Värittelyt Pitt Pen-kynillä.

Neulonta: Vuoden ekat villasukat

Vuosi on hyvä aloittaa villisti villasukilla. Ystäväni Sanna kyseli, saisiko toisetkin villasukat, kun kuulemma ei henno käyttää toissavuoden joululahjaansa. Sukat voivat myös kulua :) No lupasin tehdä kulutettavaksi toisetkin sukat. Näissä on käytetty tummaa Lanitum ex Machinan sukkalankaa, jotain veden/tealin väristä merinosukkista ulkomailta (sain kulutettua loppukerän pois ) ja hitunen vaaleanharmaata Kirjopirkkaa. Malli on kerrosrivinousu omaan tyyliin, omasta päästä.

Paino: 73gr
Vuonna 2018 töihin käytetty lankaa yhteensä: 73gr

Art journal: Pääkallo

Vaikka en ole tarrojen suurin ystävä, tämä sivu sai muutamat hauskat tarrat päällensä sotkutaustan seuraksi. Sävytykset on tehty päälle misteillä. Loppu on perinteistä doodlailua...

Joulu2017: Kranssi

Viimeisiä joulukortteja vielä postaillaan vuodelta 2017...

TOP 7 neuletyötä

Tämä postaus alkaa olla jo vakio uuden vuoden aluksi! Viime vuonna ennustin, että tekisin paljon tumppuja. Tein sitten lopulta vain yhdet :D Haastoin myös itseni tekemään jotain jokaisesta neulekirjasta, mitä minulla on. Sain aikaiseksi kolme työtä - Neuleiden 4 vuodenaikaa-kirjasta Lemon-neulepaidan, Perinteiset lapaset-kirjasta nappasin kirjoneulelapasiini yhden kuviomallin (tämä lasketaan!!!) ja huivin Nancy Marchantin kirjasta. Rehellisyyden nimissä, pitää tunnustaa että ostin tämän Nancyn kirjan vuoden 2017 aikana. Jatkan haastettani vuodelle 2018, koska kirjoissa on vaikka mitä ihanaa toteutettavaa ja tosiaan muutama uusikin tuli pinoon!

2017 numeroin

• 1 virkattu peitto
• 4 sukat 
• 1 säärystimet
• 1 kirjoneulelapaset
• 2 pipoa
• 4 villapaitaa tai takkia
• 8 huivia

Lankaa tuli kulutettua 6750gr (sisältää 2,3kg virkatun peiton), mikä on hieman enemmän kuin 2016 tein. Uskoakseni lankavarastot pienenivät hieman vuoden aikana, vaikka sorruinkin hallitusti muutaman kerran lankoja ostamaan.

Sukkia tuli tehtyä vähemmän, mutta taas huiveja enemmän kuin vuonna 2016. Neulekone surrasi hieman edellistä vuotta enemmän, mikä selittää myös kasvanutta lankamäärää. Huivien määrää selittää myös junan vaihtuminen lentokoneeseen, johon en voinut suosikkihiilikuitusukkapuikkoja viedä mukanani. 2017 lensin yli 100 kertaa lentokoneella (yli 80 000km) ja junassakin istuin noin 25 000km. Matkustan siis paljon työni takia. Vuosi 2018 pitäisi olla kevyempi matkustamisen suhteen  Nämä ovat niitä kuuluisia viimeisiä sanoja, mutta perhe ei halua että olen ulkomailla niin paljon eikä elämä hotellihuoneessa oli niin hohdokasta.

Ensimmäisestä peittoprojektista ei tullutkaan kammoa virkkaamiseen ja lahjoituslankojen myötä tein yhden uuden peiton lahjaksi uudelle kummitytölleni. Tähän peittoon olen erittäin tyytyväinen värien suhteen - sekalaisista lahjoituslangoista huolimatta kokonaisuus oli ihan tasapainoinen. Toisella kerralla uskoin myös, että työn blokkaaminen säännöllisesti kannattaa.

Yhdet ihanat kirjoneulesukat ja toiset erittäin onnistuneet kirjoneulelapaset. Lapasista oli tulla ikuisuusprojekti, mutta tikuttelin ne lopulta valmiiksi Lapin-reissulla kesällä. Aloitin ne nimittäin jo edellisen vuoden lopussa.

Kunnostauduin tosiaan neulehuivien saralla. Tänä vuonna ystäväni saivat villasukkien sijaan (ennakko) joululahjaksi huivit. Poikeuksellisesti tein jopa 3 huivia (melkein) ohjeesta ja nämä olivat kaikki Stephen Westin huiveja. MysteeriKAL-huivi oli niin psykedeelinen, että se ei pääse tähän postaukseen, mutta nämä kaksi muuta onnistuivat värien suhteen vaikka vähän taktiikkana oli poistaa jämiä ja tylsiä keriä. Toinen on mennyt lahjaksi ja toinen jäänyt itselle. Tosin tuosta suorakaiteenmuotoisesta huivista tuli ISO ja PAKSU, lähinnä hartiahuivi, koska tein sen kaksinkertaisesta langasta. Briosche on yhä ihanaa ja "ennustan" vuodelle 2018 tällä saralla vaikka mitä....

Villatakeista mieluisin oli tämä vaalean turkoosi, hyvin yksinkertainen villatakki. Villatakkinihan ovat yleensä neulekoneella tehtyjä ja käsin viimeisteltyjä ja tämä ei ollut poikkeus. Reunusten iCordit olivat käsin tehtyjä.

Lopuksi vielä Tukuwoolista tehdyt yksinkertaiset säärystimet. Näistä tuli paksut (kaksinkertainen lanka), mutta yllättävän käytännölliset pyöräilyssä sääriä lämmittämään! Vuosien tauon jälkeen olen löytänyt säärystimet ja voin vain ihmetellä miten olen selvinnyt ilman niitä...