Toinen lankakasa, minkä olin keräillyt oli punertavan sävyinen - punaista, vaaleanpunaista, marjapuuroa, valkoista, beigeä, purppuraa, violettia ja oranssia. Kaikki langat olivat taas kerran hyvin hyvin sekalaisia villalankoja ja raidoitus täysin satunnaista. Lankoja kului 900gr. Olen saanut kesän jälkeen nyt lähes 2 kg jämälankoja tuhottua. Valitettavasti pienet lankakerät eivät vielä ole lopussa, mutta suunta on oikea. Lankoja valitessa kyllä mietin, mistä ihmeestä marjapuuron väriset kerät ovat minulle tulleet. Ihan hirveä väri (mutta tuolla joukossa se kyllä ihan sopii...)
Tämä työ on hyvä esimerkki mallitilkun tärkeydestä - ei, en siis tehnyt sitä... Tein asun samalla käsikirjoituksella kuin syksyn muut neuleet, Lisäsin malliin hupun ja pidensin turkoosin villapaidan helmaa 80 kerroksella. Reunat viimeistelin taas virkkaamalla. Koska villapaidan mitoitus oli tehty turkoosille Austermanin stepille ja näissä langoissa alkoi olla jo hieman paksumpia lankoja, lopputuloksena oli jo maksimpi paita. Tämä taitaa jäädä kotiasuksi.
Muutama lanka raidoissa oli neulekoneen äärirajoilla - selvästi koneellani on mukavinta neuloa lankoja, joiden pituus on 400-600m / 100gr kohti. Näistä villapaidoista tulee samalla mukavan ohuitakin. Paksulankakoneesta hajosi jotain kelkasta kevättalvella ja en ole vielä kehittänyt sille korjaussuunnitelmaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti