Hei me skräpätään. Ainakin pari kertaa vuodessa. Skräppääminen on ollut todella vähäistä viime aikoina. Vino pino kuvia odottaa kyllä prosessointia - vanhimmat vuoden 2015 lopulta...
Muistan sanoneeni Millalle, että project life ei oo mun juttu. Myönnän olevani väärässä, project life on yksinkertaisuudessaan juuri mun juttuni. Vaikka rakastan maaleja, mistejä ja mömmöjä, niin valokuvien taltioinnissa minä huomaan tykkääväni yksinkertaisesta viestistä. Project Lifen muovitaskut eivät salli paksuja kerroksia, vaan niihin on hyvä sujauttaa valokuvat (mulle tärkeitä) lyhyen tekstin kanssa. Vähän niinkuin vanhat valokuva-albumit.Käytän nykyään 8" x 6" kansioita ja teen yleensä matkoista yhden kansion per matka. Lisäksi mulla on kansio(t) lapselle ja itselleni. Lapsen kansioon pistän yleensä sekalaisia muistoja.
Tässä olen dokumentoinut viime kesän tyttöjen luksusretken kuvat Italiasta kansioon. Käytän erilaisia välilehtiä sekaisin tuomaan vaihtelua (isoa 8" x 6", 4 kortin lehteä, 2+1 kortin lehteä, 1+1 kortin lehteä ja uusimpana kokeilen myös 12 pikkukortin lehteä).
Aloitan usein valitsemalla KAIKKI kortit kansioon, mikäli teen yhden kokonaisuuden. Näin yritän saada tasaisen värimaailman hyvin sekalaisista korteista kuitenkaan käyttämättä vain yhden setin kortteja. Sen jälkeen aloitan kuvien pilkkomisen. Vaakaan, pystyyn, palastellen, pilkkoen. 12 pikkukortin lehti sallii hauskojen pienien yksityskohtien taltioimisen muuten epäonnistuneesta kuvasta...Nyt tarinointi on joko paperisuikaleita (jämät käyttöön) ja hieman valmiita tekstejä (voi kuinka helppoa...). Olen huono käyttämään amerikkalaisia isoja tekstikortteja, tuntuvat omaan makuun liian siirappisilta. En pysty iskemään "Wonderful day, Love, Happiness"-tekstejä kuin harvoihin ja valittuihin kohtiin. Saatika samaa tekstiä useampaan kohtaan albumissa :) Minussa piilee kyyninen suomalainen selvästi. Hello-sana vielä menee :)
Matkamainoksena voin suositella retkeilyä Italian Dolomiiteilla (siis Alppien Italian puolella). Mahtavia maisemia, hiihtohissit säästävät jalkoja ja alppimajoissa "hytte" on mainiot palvelut. Me olimme hieman turhan aikaisin liikenteessä kesäkuun alussa ja kaikki hiihtohissit eivät olleet toiminnassa. Jäi sen takia mm Marmoladan jäätikkö ihailematta reunalta. Mutta kesäkuussa Alpeilla on korkeammalla lunta, paljonkin eli kannattaa unohtaa kesähepeneet ja varustautua suomalaisilla syksykamppeilla vähintään matkaan... Saimme myös rankan raekuuron niskaamme eli goretexit ovat tarpeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti